Agilitya, hakua, äitienpäivä ja temppuja!

Tentit on vähän puskenut päälle tän toukokuun aikana ja ollu aika stressaavaa ja ihan kaikesta ei kyllä kunnialla selvitty :/ Mutta modernin kemian tentti tuntu menevän varsin hyvin, mikä on kiva koska se on kuitenkin sitä mikä mua eniten kiinnostaa 🙂 Myös mun ”elämäntaparemontti” on edistynyt varsin hyvin, ja tuntuu että se hetken ehkä kadoksissa ollut liikunnan ilo on taas löytynyt (vaikka ei mikään ihme että se katosi kun kunto tippui kilpparin takia nollaan). Oon lisännyt tuohon sivuun (tai mobiililaitteilla taitaa löytyä tuolta jostain alta) tuollaisen tickerin, mistä voi seurata miten edistyn 🙂

Sitten koirajuttuihin 🙂 7.5 alko tosiaan agility Satu Hillin opissa ja on kyllä ollut aivan mahtavaa, koska nyt tuntuu että meille selkeästi kerrotaan mitä tehdään, miksi tehdään, miten tehdään ja kuinka tästä jatketaan 🙂 Keinun alkeisharjoittelu on tullut uutena juttuna ja lisäksi jatketaan puomin kontakteja ja ollaan opetettu putkea uudelleen niin, että koira tietää mitä se tarkoittaa eikä vain mene putkeen meidän ohjaavan liikkeen mukana vaan koiran voi lähettää putkeen kauempaakin. Aika pitkiä (ainakin meidän mittapuulla) ratojakin ollaan päästy tekemään; viimeksi oli hyppy, hyppy, valssilla putkeen, käännös pituudelle, rengas ja ristiaskelkäännös hieman linjalta poissa olevalle putkelle. Alla vielä hieno piirros radasta ^^.

20130526-181007.jpg

Omavuorolla lauantaisin toinen meistä on treenannut samat jutut kun mitä toinen treenasi tiistaina Sadun opissa. Viimeksi Timo tosin oli kuorokeikalla Dublinissa, joten minä sain tehdä tuplatreenin ristiaskelista 🙂 Naapurin keskarivillis Oona treenailee meidän kanssa lauantaisin agilityn alkeita ja meni hienosti putkea ja estettä eilen ja selvästi tykkää lajista 🙂 Ensi viikolla voisi koittaa saada videota meidän kaikkien touhuista niin näette miten Piko on edistynyt siihen edelliseen videoon nähden 😛

Keskiviikkona 8.5 Piko aiheutti mulle vähän sydämentykytyksiä lähtemällä Lehtisaaressa lenkillä oltaessa jäniksen perään. Piko kulkee vapaana nykyään varsin nätisti, ja juostaan usein niin että Piko on vapaana, mutta nenän edestä lähtevä jänis oli vastustamaton. Timon kanssa Piko on pari kertaa aikaisemminkin lähtenyt, mutta tullut aika nopeasti takaisin. Nyt kuitenkin sain vihellellä ja etsiskellä kaveria aika kauan, koska jänis oli näyttänyt lähtevän aika suoraviivaisesti eteenpäin, joten kuljin polkua pitkin eteenpäin, mutta ilmeisesti Piko ja pupu olivat jossain vaiheessa kääntyneet metsässä takaisinpäin… Lopulta kysyin yhdeltä koiranulkoiluttajalta ja hän sanoi nähneensä hihnattoman pienen koiran kahden naisen seurassa Lehtisaaren uimarannalla. He olivat sitten soitelleet mulle ja Timolle, mutta mulla ei tietenkään ollut puhelinta messissä -_-. Piko oli ilmeisesti tullut kalliolta alas rantaan polulle, missä oli tavannut naiset ja ollut ilmeisesti sen näköinen että ”help me, please” ^^ Fiksu koira… Tosin luulen, että jos Piko ei olisi törmännyt kehenkään niin se olisi jolkotellut polkua pitkin sinne mistä se lähti ja jossa minä sitä viheltelin 😛 Joka tapauksessa olen hyvin kiitollinen näille naisille kun ottivat Pikon hoiviinsa ja odottivat kunnes löysin sen. 🙂 Vapaana juoksua me ei kyllä olla lopetettu, mutta koitan vahtia entistä tarkemmin, että nään jäniksen ensin ja saan Pikon ajoissa kiinni. Lisäksi ideana olisi ohjata saalisviettiä huippukivaan uuteen leluun, jonka jahtaamisesta toivottavasti tulisi kivempaa jolloin juuri ennen koiran lähtöä jäniksen perään voisin huutaa ”lelu” tai ”play” tms. ja Piko kiinnostuisikin enemmän minusta ja lelusta. David Ryanilla on erinomainen artikkeli aiheesta sivuillaan ja myös kirja jonka voi ostaa muutamalla eurolla, jos jotakuta kiinnostaa. 🙂

Helatorstaina oli hakutreenit ja oli taas kivaa istuskella metsässä ja odottaa, että koska ne löytää. 😛 Nera yllätti mut kiipeämällä kiven päälle, jonka takana olin piilossa ja ilmestymällä yhtäkkiä pääni päälle ^^ Pikolla tuntui olevan kivaa ja se näytti muistavan jutun edellisestä kerrasta ja löysi kaikki ”eksyneet” pikavauhtia, hyvä Piko! 🙂 Lopuksi mentiin läheiseen koirapuistoon vähän leikkimään ja oli ihanan lämmintä ja selkeästi KESÄ tulee! Eilenkin hehkutin kun voi mennä iltapisulle Pikon kanssa hupparissa ja sandaaleilla eikä jäädy ❤

Äitienpäiväksi minä ja Piko ajettiin maalle ja käytiin moikkaamassa mummua Humppilassa sekä kerättiin valkovuokkoja äidille su aamuna 🙂 Pikosta oli otettu lauantaiaamuna ennen agilitya hieno kuva valkovuokkojen keskellä, josta Timo meni ja teetti kortin, kiitos kulta! 🙂 Maalla käytiin metsässä ja hengailtiin (ja syötiin hyvin :P). Metsässä Piko kiipesi vähän avustettuna kanssani isolle kivelle ja Chilikin olisi halunnut, mutta ei raukka päässyt. 😛 Muuten Chili, Unna ja Piko ottivat aika iisisti ja aikuismaisesti, eivätkä edes ihan hirveästi leikkineet… Onko Pikosta tullut sivistyneesti käyttäytyvä "aikuinen" koira??! 0.o

Tässä pari kuvaa Pikosta ja Ristosta 🙂

20130526-184718.jpg

20130526-184753.jpg

Loppuun vielä ajattelin tehdä tälläisen ”temppuvideon”, jossa käydään läpi Pikon osaamia temppuja. Pihakoirasivulla Fb:ssä oli linkki hauskaan temppuvideoon niin ajattelin tehdä samanlaisen ja sitten myöhemmin opettaa lisää temppuja/parantaa vanhoja ja katsoa miten ollaan edistytty 🙂

Hakutreenit

Viime lauantaina oli Pihakoirayhdistyksen järjestämät hakutreenit Vaakkoissa, joten Pikon tylsä sairasloma päättyi ja tyyppi oli ihan innoissaan kun tapahtui taas jotain 😛 Aamulla törmättiin vielä naapuriin keskarivillis Oonaan, jonka kanssa sai hetken riehua ennen kuin auton nokka suuntasi kohti kehä ykköstä ja vihdintietä. Kokoontuminen oli pienellä parkkiksella tien vieressä ja melkein ajoin ohi risteyksestä, ennen kuin näin kasan laikullisia koiria… Sitten vain äkkiä jarrua ja parkkikselle 😛 Parkkiksella koirat moikkailivat toisiaan omistajien kuunnellessa ohjeita. Pikku Pulmun kanssa piti vähän pystypainiakin 😛

20130410-112310.jpg

20130410-112413.jpg

Treeneissä oli ensin kaksi esimerkkikoiraa, jotka näyttivät, miten homma toimii. Sain mennä piiloon toiselle koiralle ja oli jännä odottaa, että millon se löytää mut 😛 Sitten se ilmoitti haukulla ohjaajalleen ja sai minulta namit. 🙂

Sitten päästiin itse tositoimiin, käytiin katsastamassa piilot ja sovittiin kuka menee minnekin. Koirat tulivat yksi kerrallaan ja ihmisiä oli vain yksi piilossa kerrallaan, jotta hajumaailma on näin aluksi mahdollisimman simppeli. Eli kun koira löysi yhden ja söi namejaan, niin sillä aikaa seuraava hiipi piiloon. 😛

Metsässä oli aika paljon lunta, eli saatiin hyvää liikuntaa siellä rämpiessämme. 😛 Kivaa kuitenkin oli ja Bianca innostui minut löytäessään niin paljon, että sain täyslaidallisen pusuja 😀

Lopulta tuli Pikon vuoro ja sillä oli hurja vauhti päällä, minä en meinannut pysyä perässä 😛 Tässä Piko huomaa ensimmäisen piilossaolijan 🙂

20130410-112753.jpg

20130410-112849.jpg

Namit saatuaan ja piilossaolijaa vähän pusutettuaan matka jatkui vieläkin suuremmalla innolla, että olisiko täällä lisää näitä tyyppejä 😛 Toisen piilon jälkeen Piko tuntui jo hiffanneen homman idean ja näytti ihan kuin katsovan että puuttuuko joku porukasta. 😀 Sitten taas mentiin seuraavalle piilolle 😛

20130410-113230.jpg

Hienosti meidän pieni pelastajakoira löysi kaikki ”eksyneet” ja oli todella hauskaa. Tätä tullaankin tekemään lisää ensi kuussa ja kesällä kun saatiin pieni treeniporukka pystyyn 🙂

20130410-113530.jpg
Kaikki kuvat on ottanut Mari Toivonen, kiitoksia 🙂