Joulu, <3 ja lopultakin oikea talvi

Joulu vietettiin Timon porukoiden mukana Madeiralla, ja oli kyllä upea reissu hurjine maisemineen. Kohokohta oli kuitenkin ihana kosinta rantabulevardilla tähtiä katsellessa ❤ Meillä oli todistajanakin paikallinen kulkukoira (ihan hyvinvoivan näköinen), joka piti meistä kovasti ja kääriytyi kerälle Timon jalkoihin kun istuskeltiin penkillä 🙂 Mutta niin, häät olisi suunnitelmissa 2015 kesällä, joten niistäkin täällä varmaan tulen jonkin verran pulisemaan vaikka pääasiassa koira-aiheisena tämä blogi pysyykin.

Todistajana toiminut kulkukoira

Todistajana toiminut kulkukoira

Piko vietti joulun mun porukoiden luona maalla Chilin, Unnan ja Zinnan seurassa eli menoa ja vilskettä on siellä riittänyt ja Skypessä meille näytettiin hyvin väsynyttä pihakoiraa joka juuri ja juuri avasi silmänsä kun kuuli äänemme iPadista. Sitten se totesi että taas mua yritetään huijata, ei ne täällä oikeesti oo ja jatkoi uniaan 😀 Riemu oli kuitenkin ylimmillään kun saavuimme Uuden Vuoden jälkeisenä viikonloppuna maalle, koska Timo oli menossa Suomen Tanskalais-Ruotsalaisen Pihakoira yhdistyksen hallituksenvaihtoon Forssaan. Pieni koira änkesi itseään isompien välistä moikkaamaan meitä ja hännänheiluttamisesta ei meinannut tulla loppua 🙂 Äiti oli myös tehnyt meille ihanan kihlajaiskakun ja riisipuuroa ❤

Arki tuntui alkavan ihan liian pian ja ankea sateinen sää ei ainakaan parantanut mielialaa… Tässä pitäisi saada valmiiksi kandi ja selvitä tämän jakson kursseista. Sain onneksi jo ennen matkaa lääkäriltä liothyronin lääkettä kilpparin vajaatoimintaan ja se on ainakin toistaiseksi tuntunut toimivan, ja on ihana huomata että kuntokin on palannut ja jaksoin kavuta ja kiivetä Pico Ruivon huipulle ilman läkähtymistä 😛 Toivottavasti tämä myös jatkuu koska maaliskuun lopussa tämä tyttö lähtee JAPANIIN VAIHTOON! 😀

Byrokratiaa on siis pyöritelty ja lomakkeita on täytetty ja nyt odotellaan Kanazawan yliopistolta tarvittavia papereita viisumin hakuun. Myös miljoona muuta asiaa pitäisi varmaan hoitaa näiden 2 & 1/2 kuukauden aikana mitä tässä on jäljellä… Rokotukset sain onneksi jo eilen alkuun, kuukauden päästä uudestaan pistoksille… Jännittää jo jonkin verran ja kauhistelen miten pärjään 5 kk ilman Timoa ja Pikoa! 😕 Kanjejakin pitäisi opiskella… 😛 Noh, eiköhän nämä tästä lutviudu. Japanissa ajattelin sitten pitää jonkinnäköistä linkin takana olevaa videoblogia, kun siellä tuskin on hirveästi aikaa kirjoitella blogia. Linkki varmaan tulee sitten facebookiin… 🙂

Mutta noin viikko sitten sää suvaitsi lopultakin muuttua ja nyt on nautittu aurinkoisista talvipäivistä 🙂 Kuvat puhukoon puolestaan:

wpid-20140113_140428.jpg
wpid-20140117_142939.jpgwpid-20140117_143758.jpgwpid-20140117_143914.jpg

Uskaltauduttiin muiden jälkiä seuraten jo jäällekin :)

Uskaltauduttiin muiden jälkiä seuraten jo jäällekin 🙂

Jäällä oli vain ohut puuterilumikerros ja Piko aiheutti liukastelullaan hauskoja jälkiä :P

Jäällä oli vain ohut puuterilumikerros ja Piko aiheutti liukastelullaan hauskoja jälkiä 😛

Syksy 2012 ja kevät 2013

Kuva

Ajattelin nyt koota tänne jonkin näköisen yhteenvedon syksystä ja keväästä 🙂 Pikon kanssa käytiin aika monella kurssilla, mm. koiratanssikurssilla opittiin kaiken näkösiä temppuja ja sitten yhdistettiin ne pieneksi esitykseksi joka esitettiin koirakoulun pikkujouluissa 😀 Piko ei kyllä esityksessä ihan täysin malttanut keskittyä, mutta jotenkin sain säädettyä esityksen läpi ^^

Koirakoulun pikkujouluissa pidettiin koiratanssiesitys :D

Koirakoulun pikkujouluissa pidettiin koiratanssiesitys 😀

Lisäksi ollaan treenattu paljon agilityä Olarinluomassa Niina-Liinu Linnan vetämän porukan opissa, opettajina ollut pääasiassa Toni Koutu. Kaksi kahdeksan kerran kurssia on takana ja aika paljon on opittu lisää ja Piko tykkää kovasti agiliitämisestä 🙂 Vielä kun ohjaajat pysyisi perässä ja ymmärtäis miten pitää liikkua ja ajoittaa..:P Nyt sujuu jo jonkin näköiset pienet radanpätkätkin, koitan laittaa tänne videon niin näätte, tosin videosta on jo vähän aikaa, että siitäkin ollaan toivottavasti vähän edistytty. Pitäisi taas muistaa ottaa kamera mukaan treeneihin niin saisi kuvattua vähän lisää.

Kontaktitreeniä :)

Kontaktitreeniä 🙂

Erikoisempana juttuna ollaan käyty Dobo- (eli dogboll) kurssilla, kun piti päästä kokeilemaan kun oli niin hassun näköistä Helsinki Winner-näyttelyssä. Dobo on siis tavallaan jumppapallon kanssa jumppaamista ja koira ohjataan pallon päälle ja siinä tehdään erilaisia asentoja/temppuja. Vahvistaa syviä lihaksia hyvin. Lisäksi omistajakin pääsee jumppaamaan ja Koirakoulu Kontaktin kurssilla saikin tehdä punnerruksia ja vatsoja ihan kunnolla 🙂 Dobosta ei valitettavasti ole kuvaa kun kävin siellä yksinäni ja oli tarpeeksi tekemistä hallita koiraa ja palloa… Kohtuu hyvin Piko onneksi malttoi keskittyä, muut koirat olivat vanhempia ja välillä olisi kiinnostanut mennä moikkaamaan, varsinkin jos piti vain maata ja katsoa kun omistaja säheltää yksinään pallolla…:P Ostin sitten sellaisen pallon kotiinkin, kun oli ihan hauskaa puuhaa, ja kun sitä voi hyvin käyttää itselläkin jumpatessa 🙂

Jouluna mentiin käymään maalla ja siellä oli todella kaunista ja lumista.

Maalla oli jouluna kaunista

IMG_2726

Myös Ammi ja Sampsa tulivat koiralaumansa kanssa maalle. Koiralauma oli myös kasvanut yhdellä kun pieni söpö bordercollie Zinna oli kotiutunut. Zinnalla ja Pikolla oli hauskaa yhdessä leikkiessä ja metsäänkin pääsi Chilin ja Unnan kanssa. Joulu oli siis varsinaista koirahulinaa 😀 Aattona mentiin käymään Koskella ja saatiin paljon lahjoja, erityisesti toivomani Kartellin lehtiteline oli kiva saada, nyt tuntuu pysyvän ehkä hieman paremmin lehdet järjestyksessä 🙂 Kiitos iskä ja äiti ❤


Piko ja Zinna rehaavat

Piko posettaa jouluna

Piko posettaa jouluna

Joulun oli hyvä myös ottaa rennosti ^^

Väsyotuksia

Väsyotuksia

Nyt keväällä pikku Zinna tuli yhtenä päivänä muutamaksi tunniksi kylään ja kivaa oli vaikka karvakasalle tuli aina hirveä kuuma ja piti mennä parvekkeelle jäähtymään. Pikkuinen myös nukkui siellä tyytyväisenä päikkärit, ilmeisesti oli kerrankin tarpeeksi viielätä 😀

Zinna ja Piko malttoivat välillä mutustaa luutakin

Zinna ja Piko malttoivat välillä mutustaa luutakin

Rajasaaressa ollaan käyty aina välillä purkamassa energiaa ja treffaamassa muita koiria. Muuten on mennyt ihan hyvin, mutta kerran joku kiharakarvainen kaveri kävi jostain syystä Pikon kimppuun oikein kunnolla 😦 Muuta ei onneksi käynyt kun että tassuun tuli anturaan pieni haava, joka vuosi kyllä aika paljon verta, mutta parani Vetramillillä ja puhtaana pitämällä onneksi itsekseen eikä tarvinnut mennä edes eläinlääkäriin. Yleisesti ottaen Rajasaaressa on kuitenkin ollut aina kivaa eikä Pikolle rohkeana ja ns. kovana tyyppinä tuostakaan mitään traumoja tuntunut tulevan, se mutusti namia kun katsoin miten kävi, ja sitten lähti tassu verta valuen riiaamaan jotain isovillakoiraa 😀

Rajasaareen oli tullut kauniina sunnuntaina puoli Helsinkiä

Rajasaareen oli tullut kauniina sunnuntaina puoli Helsinkiä

Pieni machoilia ja riiailia meidän pikkuisesta on kyllä tullut, kovasti yritetään saada naista ja naisen koolla ei ole niin väliä 😀 Erityisesti mopsit ja noutajat ovat jostain syystä vastustamattomia. Myös leikattua uroslapinkoiraa piti yrittää, josko se sittenkin olisi narttu 😀 Ikävämpi puoli hormoonitoiminnan lisääntymisessä on ikävä merkkailutaipumus, herkästi Piko esim. merkkaa koirakaverin omistajan kintuille 😦 Vielä ikävämpää oli se kun kaveri alkoi merkkailla sisälle ja vielä yöllä niin ei saanut edes kiinni itse teosta… Poikapöksyt onneksi auttoivat tuohon heti ja ensi viikolla onkin edessä kastraatio niin häviää toivottavasti loputkin machoilut. Vaikka Piko ei luonteeltaan ole hassumpi, niin samaa sukulinjaa löytyy Suomesta sen verran, että olisi mitään erityistä tarvettä käyttää Pikoa jalostukseen, varsinkin kun kaverissa on kaikenmaailman ulkonäöllisiä pikkuvikoja (häntä kaartuu selkän päälle, silmät aika vaaleat, korkeus siinä hilkulla onko liian iso, laikut yhtenäisiä ja karva aika pitkää pihikseksi..mutta on se silti kaikkein paras <3)…

Mutta tällaista me ollaan puuhailtu tämä puolisen vuotta, tästä eteenpäin jatkuu niin että ilmeisesti päästään nyt Satu Hillin oppiin agilityssä ja varmaan varataan myös oma treenivuoro naapurin Oona-villiksen kanssa niin saa treenata kunnolla agilityä, kun se on selkeästi meille se omin laji 🙂 Katsotaan miten menee, josko sitä joskus hamassa tulevaisuudessa pääsisi kisaamaankin.

Off topiccina koirajutuista sain kesätyöpaikan Molekyylimateriaalien labrasta, joten ensi kesänä väännetään kandia ja tutkitaan synteettisen helmiäisen ominaisuuksia 🙂 Odotan innolla, että pääsee tekemään ihan oman alan töitä ja just vielä sellasta alaa mikä kiinnostaa eniten 🙂 Mutta joo, ei kai mulla muuta tällä erää… Vimeistään ens viikolla jatkuu kastroinnin merkeissä… Piko ei aavistakkaan mitä on edessä…:P