Kotiutuminen!

Kuva

Pikkuinen Piko kotiutui eilen ja ainakin toistaiseksi kaikki on mennyt varsin hyvin 🙂 Kasvattajan luona pääsi vielä riehumaan pihalle muiden kanssa ennen automatkaa..

Kolme jäljellä olevaa sisarusta, yksi oli jo haettu omaan kotiin.

Mulle piti antaa pusu ❤

Pientä keppiä oli hyvä vähän järsiä 😛

Olen hieno!

Autossa otti tosi rennosti, mitä nyt aluksi piti pyrkiä kuskin jalkotilaan ja syliin etupenkin jalkotilasta (turvallisin paikka matkustaa, jos ei matkusta häkissä/valjaissa)…

Pääsiskö tästä vaikka jarrupolkimen alle?? Ai ei vai…

 

No pääsiskö sit syliin? Hihnan laitoin aluksi kun meinasi koko ajan pyrkiä penkin alle yms 😛

 

Mutta sinne se sitten tyytyväisenä nukahti ja nukkui koko loppumatkan, vaikka vaihdettiin kuskiakin välillä 😛

Kotona tutki kiinnostuneena kaikki paikat ja oma peti löytyi nukkumapaikaksi.

Zzzzz…

Myös säkkituoli ja Timon syli osoittautuivat oiviksi oleskelupaikoiksi…:)

Asiat tuli eilen kaikki sisään, ja jostain syystä ensimmäinen pissi tuli omaan sänkyyn (en tajua), mutta sen jälkeen on tullut lähes kaikki hienosti lehdelle ja tänään kakka tuli ulos 🙂 Tässä vielä vähän kuvia linkkinä tältä päivältä, ovat iPadilla otettuja niin laatu ei ole kovin hyvä, mutta Piko päätti nukkua robotti-imurin päällä, joten piti ottaa nopeasti kuva 😛

https://lh4.googleusercontent.com/-sS3lTXDYp4M/T9hQrKAXGSI/AAAAAAAAAds/YgXq5Sui3xc/s512/IMAGE_D798A2E0-FDD3-4CDE-BA5A-F2B2883ED307.JPG

https://lh5.googleusercontent.com/-758EnCNVKPM/T9hVVF7cYqI/AAAAAAAAAd4/0SQg6yjJ7c4/s144/12%252011%253A55%253A06.jpg

6 viikkoa ja 3 päivää vanha Piko

Kuva

Tänään mentiin taas katsomaan pentuja Emilian yo-juhlien jälkeen (oli hyvää kakkua ja teltta oli mahtava! :P). Pentuja oli aikaisemmin oltu jo katsomassa ja ilmeisesti kasvattajan pojan kavereitakin oli ollut käymässä niin menoa ja meininkiä oli riittänyt, joten pennut olivat aika unisia, Meidän suosikki raitapää oli pesässä nukkumassa kun tulimme.^^

Hetken aikaa pennut jaksoivat vielä puuhailla ja leikkiä Karkki-emän ja perheen heelerin kanssa ja tietysti meidän kanssa 🙂 Olivat heti sylissä ja eivätkä arastelleet minkäänlaista silittelyä eikä äänekäs käsien yhteen lyöminenkään ansainnut muuta reaktiota kuin pienen hätkähdyksen. 😛 Rohkeita ja ääniin tottuneita pentuja, kasvattaja oli kuulemma imuroinutkin ilman että pennut olivat suuremmin häiriintyneet.

Koska unisuus iski pian päälle aika lailla kaikkiin pentuihin, niin sen suurempaa luonneanalyysiä en ruvennut ihmettelemään.  Kasvattaja totesi, että kovin paljoa eroa pennuissa ei vieläkään näkynyt, mutta kaikki tykkäävät ihmisistä ja kukaan ei ole arka niinkuin itsekin totesimme. 🙂 Eniten ”pelkäämistäni” ominaisuuksista, eli arkuus ja liika itsenäisyys (yritä kouluttaa koiraa, joka ei ole kiinnostunut sinusta pätkääkään :D), ei siis näkynyt merkkiäkään, joten valitsimme sen suosikkimme pikku raitapään 🙂 Tämä raitapää myös totesi jossain vaiheessa, että Timon syli on paljon mukavampi nukkumapaikka kuin pentuesisarusten kanssa jakamansa alusta ja tassutteli päättäväisesti syliin nukkumaan. Aww…<3

Krooh…

Filmur Göran on siis kaverin virallinen nimi ja hänestä nyt tulee meidän pikku Piko 🙂 Haemme pennun 12.6 ja veimme jo kasvattajalle pannan, jotta pikkuinen hieman tottuu siihen etukäteen. 🙂 9 päivää vielä niin saadaan pikkuinen kotiin, ihanaa! 🙂 Nyt lisää kuvia!

Me ollaan hyviä sänkyjä ^^

 

Karkki-emä ja Pikon säälittävän kokoinen panta 😛

 

Häh? 😀

 

Vähän edustavampi ilme 😛

 

Sisko (vaaleampi) ja sen veli

 

Munkin sylissä oli hyvä nukkua 🙂

 

On ne aika söpöjä molemmat 😉

 

Sinne ne jäi kasaan nukkumaan, seuraavalla kerralla yksi lähteekin mukaan 🙂

4 viikkoisia pentuja katsomassa

Kuva

Vähän taustaa, jota ei ollut alkuperäisessä tekstissä. Törmäsin tanskalais-ruotsalaiseen pihakoiraan rotuna joskus syksyllä 2012 netissä ja ihastuin pieneen ja iloiselta ja avoimelta vaikuttavaan koiran näköiseen koiraan. Keväällä 2012 ruvettiin sitten Timon kanssa pohtimaan tosissamme koiran ottoa, kun minä olen koiraa pienestä saakka halunnut ja Timokin tykkää kovasti koirista, ja tässä välissä näytti sopivalta raolta ottaa koira. 🙂 Tietämättäni olinkin itseasiassa jo törmännyt pihakoiriin 2010 syksyllä kun isoäidilleni ostettiin 80-vuotislahjaksi kuumailmapallolento ja lähtöä katselemassa oli parikin pihakoiraa, joita silittelin 😀 Maailma on pieni 🙂

Lauantaina 19.5 käytiin ekan kerran katsomassa pentuja Loimaalla Saana Hakalan luona. Kaikki vaikutti oikein hyvältä käytännön asioiden yms. kanssa ja Karkki-emällä oli ihanan rauhallinen luonne. Pieni poikapentu kapealla valkoisella viirulla otsassaan tuntui valinneen meidät, sillä muiden jo nukahtaessa kaveri vielä pirteänä tuli syliin ja leikki. Saa kuitenkin nähdä onko kahden viikon päästä luonnekin meille sopiva, jos näin on niin tästä pienestä raitapäästä varmaan tulee meidän Piko.

Mahdollisesti meidän Piko 🙂

Seuraavan kerran mennään sitten varmaan sunnuntaina 3.6 ihmettelemään kasvaneita pentuja ja sitten viikolla 24 kahdeksanviikkoisena Piko lähtee meidän matkaan 🙂 Sitä malttamattomana odotellessa voikin suunitella mitä kaikkea sitä pitääkään vielä tehdä ennen pennun tuloa…:P

Tässä vielä lisää kuvasaastetta pennuista, olivat kaikki hurjan söpöjä 🙂

Isi? 😛

Tässä koko pentue nukkumassa, olivat kyllä kaikki hurjan söpöjä.