Snip!

Piko-herramme on viimeisen muutaman kuukauden aikana osoittanut melkoisia äijäilyn merkkejä: merkkailua, mikään muu ei kiinnosta jos vaihtoehtona on narttujen tuoksujen haistelu, jne. Lisäksi Pikosta ei ollut tarkoituskaan tehdä mitään jalostuskoiraa, joten pienet mutta olennaiset pallukat jalkovälistä saivat tänään lähtöpassit.

Suuntasimme siis Mevetille, jossa pikaisen tutkimisen jälkeen koiruliin iskettiin rauhoittavaa. Pari minuuttia piikin jälkeen näytti tältä:

Image

Ja noin minuuttia myöhemmin:Image

Muutama minuutti lisää, ja otus ei enää tajunnut tästä maailmasta mitään. Samalla nukutuksella kuvattiin ensin lonkat ja polvet (epävirallisesti, koskapa koira on alle vuoden vanha; olimme lähinnä agilityn treenaamisen kannalta kiinnostuneita) ja hoidettiin hormonilähteiden poisto. Lonkat olivat molemmat erinomaiset eli eläinlääkärin arvion mukaan virallisistakin kuvauksista olisi tullut A/A tai vähintään A/B. Myöskään polvissa ei näkynyt kulumia ja ne näyttivät röntgenissä erittäin hyviltä, mutta vasen polvi on herkästi sijoiltaan menevä, joten sitä pitää tarkkailla ja mahdollisesti myöhemmin leikatakin.

Vähän yli kaksi tuntia ensimmäisen rauhoittavan jälkeen palasimme sitten hakemaan Pikoa, joka vaikutti kovin väsyneeltä, mutta muuten ihan positiiviselta itseltään. Pieni namikin maistui. Nyt sitten haasteena on pitää otus pari viikkoa rauhallisena ja katsoa, ettei riehu haavaansa rikki. Tällä hetkellä ei onneksi ihan näytä siltä, että oltaisiin hetikohta lähdössä sinkoilemaan viiteen suuntaan:Image

Jännityksellä odotamme, että missä vaiheessa Piko tajuaa, että jotain taisi jäädä eläinlääkärin pöydälle… toivottavasti ei kovasti jää kaipaamaan, ja malttaa tämän jälkeen keskittyä muuhunkin kuin neitosten (…ja leikattujen urosten…) riiaamiseen.