Täällä taas päivittelen tapahtuneita juttuja, tuli vähän pidempi tauko kuin ajattelin, mutta niin se vaan aika menee tuon pienen kanssa 😛
Juhannusviikolla käytiin tapaamassa pihakoira Sagaa Lauttasaaressa. Keli oli vähän sateinen, mutta mentiin silti pyörillä. Piko ei sateesta oikein välittänyt ja raukalle taisi tulla vähän kylmäkin, mutta Saga oli kiva vaikkei kovin leikkisä ollutkaan. 🙂
Piti vähän lämmitellä välillä sylissä.
Pyöränkorista oli lämmin ja hyvä poseerata kameroille.
Juhannukseksi sitten mentiin käymään molempien mökeillä, ensin Jokioisille ja sitten Dyvikiin. Jokioisilla oli jo Chili odottamassa ja Ammi ja Sampsa tulivat myöhemmin Unnan ja hoidossa olevan dalmiksen kanssa, joten olikin varsinainen koirahulina päällä Jokioisilla 😀
Automatkat Piko otti varsin rennosti valjaissa 🙂
Parhaita leikkikamuja oli Unna…
…sekäi koiramaisesti leikkivä Sampsa 😀
Sisällä oli hyvä nujuta pilkullisen kaverin kanssa 🙂
Vauhtia riitti…
…mutta keppiäkin ehti mutustaa..
…ja välillä ottaa rennosti Timon kanssa 🙂
Kokkoa ihailemassa 🙂
Lauantaina olikin sitten huonompi sää, mutta sunnuntaina mentiin märkyydestä huolimatta hieman tutkimaan metsää Dyvikissä.
Viikonloppuna riitti vlinää ja vilskettä ja sai nukkua meidän kanssa samassa huoneessa, joten kotiutuminen ilmeisesti aiheutti hieman protestointia, kun joku ei ollutkaan koko ajan palluttamassa. Tyyppi siis vinkui aitauksessaan jos istuin sohvalla ja mitään ei sen mielestä tapahtunut… ensin ihmettelimme, että onko joku nyt hätänä, mutta kun mitään hätää ei pitänyt olla, olimme vain huomioimatta niin lopulta kaveri totesti että oottepas tylsiä ja rauhottui makaamaan sängylleen. Pitää nyt treenata paljon rauhottumista ja yksinoloa niin oppii ettei ihan koko ajan joku ole leikittämässä ja koko ajan ei tapahdu jotain 😛 10 viikkoa tuli täyteen joten madotettiin kaveri, mikä ilmeisesti aiheutti raukalle kaksi kertaa oksentamisen, mutta muuten pärjäillään hyvin, kahden viikon päästä sitten rokotukset. 🙂
Torstaina kuitenkin tapahtui taas kun menimme pentutreffeille Tontunmäkeen treffaamaan kahta shelttiä, Teppoa ja Laabania. Sheltit olivat jo aika paljon vanhempia ja isokokoisempiakin tietysti, mutta se ei Pikoa paljon hätkäyttänyt vaan leikki sujui hyvin 🙂
”Olen pieni mutta pippurinen, varokaa vaan!”
Loppuun vielä pari posetuskuvaa sekä vähän huumoria 😛
Om nom nom, omenaa 😀