Nyt on toinen päivä leikkauksen jälkeen ja jo eilen tyyppi oli sitä mieltä, että ei hän enää ole mitenkään kipeä. 😛 Ensimmäisenä yönä pönttö (eli nuolemisen estävä kauluri) oli ihan hirveä ja tyyppi vinkui (onneksi aika hiljaa) viiden minuutin välein kun ei tajunnut, että pään voi laskea alas ja nojata kauluriin. 😕 Kaveri sai sitten poikkeusluvalla tulla sänkyyn nukkumaan ja siellä kääntyiltyään ja vääntyiltyään onnistui lopulta löytämään asennon jossa saattoi nukkua. Ikävä kyllä se asento meinasi sitä, että minulla ei enää ollut tyynyä joten minun piti sitten kääntyä jalkopäähän nukkumaan ja ottaa huppari tyynyksi ^^ No ehkä nyt tän kerran pienen raukan takia saattoi nukkua noinkin.
Eilen kaverilla sitten olikin jo virtaa ja oli ihan tylsää kun ei saanut leikkiä ja riehua ja lenkilläkin käveltiin vain hihnassa. Pieni aivojumppa ja Kongin mutustaminen kuitenkin rauhoittivat sen verran, että malttoi taas olla rauhassa. Sohvalle jä sänkyyn tuo on kyllä nyt hyppinyt kun on vähän vaikea estääkää, vaikka kyllä yritettiin aina nostaa, mutta kun ei vaan ehdi ennen kuin tyyppi on jo hypännyt. Onneksi haava näyttää siistiltä ja on niin alhaalla ettei taida tuosta hyppimisestä edes pahemmin venyä. 🙂
Muovipöntön tilalle kävin ostamassa tällaisen puhallettavan pehmeän version, mutta ilmeisesti tuo on liian pieni, kun se ei näytä suuremmin estävän nuolemisyrityksiä 😦 (vaikka Piko ei onneksi hirveän kiinnostunut haavasta olekaan). Pitää katsoa josko sen saisi vaihdettua isompaan, koska tuo vaikutti huomattavasti mukavammalta ja kuulemma ei aiheuta niin paljon lihasjumeja, joita pönttö helposti aiheuttaa.
Keksittiin nyt sitten tällainen ratkaisu suojaamaan haavaa ainakin väliaikaisesti. 😀 Uhrasin yhdet pikkareistani Pikolle ja tuntuu toimivan ihan kohtuu hyvin 🙂
Mutta tässä nyt koitetaan saada toipilas uskomaan, ettei vielä sovi riehua ja syötetään vielä viitisen päivää kipulääkettäkin (joka on ilmeisesti herkkua :D). Hyvältä siis näyttää eikä ongelmia tuota ekaa yötä lukuunottamatta ole ollut 🙂 Minä sen sijaan onnistuin tänään kaatumaan koulun ulkoportaissa ja sain käsiin ikäviä pieniä kirveltäviä haavoja. 😕 Sen siitä saa kun käyttää kännykkää eikä keskity jalkoihinsa liukkailla 😛 Mutta joo, nyt pitänee alkaa puurtamaan matikkaa…
Pikollista elämää 