Joulu, <3 ja lopultakin oikea talvi

Joulu vietettiin Timon porukoiden mukana Madeiralla, ja oli kyllä upea reissu hurjine maisemineen. Kohokohta oli kuitenkin ihana kosinta rantabulevardilla tähtiä katsellessa ❤ Meillä oli todistajanakin paikallinen kulkukoira (ihan hyvinvoivan näköinen), joka piti meistä kovasti ja kääriytyi kerälle Timon jalkoihin kun istuskeltiin penkillä 🙂 Mutta niin, häät olisi suunnitelmissa 2015 kesällä, joten niistäkin täällä varmaan tulen jonkin verran pulisemaan vaikka pääasiassa koira-aiheisena tämä blogi pysyykin.

Todistajana toiminut kulkukoira

Piko vietti joulun mun porukoiden luona maalla Chilin, Unnan ja Zinnan seurassa eli menoa ja vilskettä on siellä riittänyt ja Skypessä meille näytettiin hyvin väsynyttä pihakoiraa joka juuri ja juuri avasi silmänsä kun kuuli äänemme iPadista. Sitten se totesi että taas mua yritetään huijata, ei ne täällä oikeesti oo ja jatkoi uniaan 😀 Riemu oli kuitenkin ylimmillään kun saavuimme Uuden Vuoden jälkeisenä viikonloppuna maalle, koska Timo oli menossa Suomen Tanskalais-Ruotsalaisen Pihakoira yhdistyksen hallituksenvaihtoon Forssaan. Pieni koira änkesi itseään isompien välistä moikkaamaan meitä ja hännänheiluttamisesta ei meinannut tulla loppua 🙂 Äiti oli myös tehnyt meille ihanan kihlajaiskakun ja riisipuuroa ❤

Arki tuntui alkavan ihan liian pian ja ankea sateinen sää ei ainakaan parantanut mielialaa… Tässä pitäisi saada valmiiksi kandi ja selvitä tämän jakson kursseista. Sain onneksi jo ennen matkaa lääkäriltä liothyronin lääkettä kilpparin vajaatoimintaan ja se on ainakin toistaiseksi tuntunut toimivan, ja on ihana huomata että kuntokin on palannut ja jaksoin kavuta ja kiivetä Pico Ruivon huipulle ilman läkähtymistä 😛 Toivottavasti tämä myös jatkuu koska maaliskuun lopussa tämä tyttö lähtee JAPANIIN VAIHTOON! 😀

Byrokratiaa on siis pyöritelty ja lomakkeita on täytetty ja nyt odotellaan Kanazawan yliopistolta tarvittavia papereita viisumin hakuun. Myös miljoona muuta asiaa pitäisi varmaan hoitaa näiden 2 & 1/2 kuukauden aikana mitä tässä on jäljellä… Rokotukset sain onneksi jo eilen alkuun, kuukauden päästä uudestaan pistoksille… Jännittää jo jonkin verran ja kauhistelen miten pärjään 5 kk ilman Timoa ja Pikoa! 😕 Kanjejakin pitäisi opiskella… 😛 Noh, eiköhän nämä tästä lutviudu. Japanissa ajattelin sitten pitää jonkinnäköistä linkin takana olevaa videoblogia, kun siellä tuskin on hirveästi aikaa kirjoitella blogia. Linkki varmaan tulee sitten facebookiin… 🙂

Mutta noin viikko sitten sää suvaitsi lopultakin muuttua ja nyt on nautittu aurinkoisista talvipäivistä 🙂 Kuvat puhukoon puolestaan:

Uskaltauduttiin muiden jälkiä seuraten jo jäällekin 🙂

Jäällä oli vain ohut puuterilumikerros ja Piko aiheutti liukastelullaan hauskoja jälkiä 😛

Advertisement

Plumpsis! (Ja muutakin juttua)

Käytiin äsken iltalenkillä ja Pikolla oli hauskaa juosta rannassa vapaana. Rantaan on jo tullut muutamia valkoposkihanhia, joita piti kovasti (kielloista huolimatta, huoh) hätyytellä. Hanhet vaan olivat ilkeitä ja menivät kylmään veteen, jonne Piko ei oikein halunnut mennä perässä (varsinkin ku hanhet sähisivät pelottavasti) vaikka vähän tassujaan kastelikin.

Takaisintulomatkalla yksi sorsa kuitenkin oli aivan vastustamaton kun pyrähti rantavedestä karkuun kauemmas veteen ja Piko ei enää saanutkaan vauhtia pysäytetyksi 😀 Plumpsishan siinä sitten kävi ja koira ui äkkiä rantaan ^^ Pienen juoksuhepulin jälkeen sitten pysähdyttiin istualleen tärisemään ja Piko näytti tuumaavan ettei tää sittenkään ollut niin hyvä idea 😛 Joutsenta ei sitten enää mentykkään hätyyttelemään (varmaan iso koko ja kamala sihinä vaikutti myös) vaan suuntana tuntui vakaasti olevan kodin lämpö 😀

Kotona raukka joutui vielä pikaiseen suihkuun jotta suolavesi saatiin pois turkista ja sen jälkeen vielä kuvasin kaveria hiustenkuivaajalla; yllättävän rauhallisesti Piko sen otti ja mutusti namia, mitä nyt välillä piti näykätä omituista ilmavirtaa… Sen jälkeen saikin hiukan kosteasta koirasta hyvin furminoitua karvaa 😛 Onneksi iso dentaxsticksi (vai miten lie kirjoitetaan) auttoi pientä koiraa toipumaan näistä kamalista koettelemuksista 😛

Näin maltettiin rentoutua viikonloppuna

Tässä tämän aamun parvekekoira

Sitten ihan muuta kuin koirajuttuja:P (eli jos olet täällä Pikon takia niin voit hyvin vaihtaa nyt sivustoa :P)

Sain tänään kuulla kilpirauhaskokeiden tulokset ja lopultakin arvot ovat hyvät 😀 Ja olokin on ollut nyt pääsiäisestä saakka tosi hyvä, herään jopa automaattisesti ennen yhdeksää, mikä on kyllä ihme mun maailmassa 😀 (jos joku ei tiedä niin noin puolitoista – kaksi vuotta olen siis ollut hurjan väsynyt ja mieliala on heitellyt ja kaiken maailman muitakin oireita on ollut ja 2012 keväällä todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, johon sain siis lääkityksen, jota ollaan pikkuhiljaa nostettu ja haettu oikeaa annosta)

Avokado-raejuustosalaattia ja teriyakikanaa 🙂

Nyt sitten vain on kaksi haastetta edessä, sillä tuon vajiksen ja sen aiheuttaman liikkumattomuuden (ja varmaan myös ei niin hirveän terveellisen ruokavalion myötä :D) painoa on kertynyt vähän turhan paljon liikaa eli noin 15-20 kg on ideana pudottaa rauhallisella ja terveellisellä tahdilla tämän vuoden aikana 🙂 Muutenkin tuo vajaatoiminta on herätellyt siihen kuinka tärkeää terveys on ja että sitä pitää vaalia paljon enemmän kun mitä olen nyt tehnyt. Oonkin jo noin kolme viikkoa koittanut syödä terveellisesti ja oikeita määriä ja painoakin on lähtenyt melkein 1.5 kg eli ainakin toistaiseksi menee ihan hyvin. 🙂 But wish me luck anyway 😛

Toinen haaste onkin sitten selvitä kaikista kursseista, joita jäi rästiin viimevuodelta vajiksen takia 😦 Täytyy sanoa, että aika paljon harmittaa, ettei pysynyt oman vuosikurssin tahdissa, vaikka nää 2011 aloittaneet onkin ihan kivoja 🙂 Mutta olis ollut kiva pysyä siinä tsemppaavassa porukassa joka meillä tuntu ainaki ekana vuonna olevan. Mutta se siitä, nyt pitää vaan koittaa selvitä L-matikoista, kvanttimekaniikasta ja kemian kurssista… Todennäköisyyslaskentakin pit kyllä jossain välissä suorittaa, yhh Matikoihin ja todariin ei vain löydy niin paljoa motivaatiota, kun paljon mielenkiintosemmalta tuntuu fysiikka ja kemiakin (vaikka surkean vähän senkin kurssin eteen olen tehnyt, nyt pitää tsempata!) Anyway, tenttejä siis piisaa toukokuussa ja niistä koitetaan edes jotenkuten hengissä selvitä 😛 Onneksi nyt on tuo väsymys toivottavasti ainakin takana päin ja saamattomuuskin varmaan paranee kun pääsee kunnolla rytmiin taas mukaan. Töitä labrassa odotan innolla kun se on just sitä, mikä mua eniten kiinnostaa. 🙂 Toivottavasti siellä on kivaa enkä möhli mitään ainakaan pahasti 😀

Mutta tälläistä tänne kuuluu nyt, tänään kävin unisportin Funktionaalinen harjoitus- ryhmätunnilla ja oli muuten rankka, mutta tosi hyvä treeni! 🙂 Perjantaina Piko saa yksivuotisrokotuksensa ja Timo tulee Joensuusta jee! 🙂 Jotain Wappuakin pukkaa päälle eli kiirettä piisaa 😛