Joulu, <3 ja lopultakin oikea talvi

Joulu vietettiin Timon porukoiden mukana Madeiralla, ja oli kyllä upea reissu hurjine maisemineen. Kohokohta oli kuitenkin ihana kosinta rantabulevardilla tähtiä katsellessa ❤ Meillä oli todistajanakin paikallinen kulkukoira (ihan hyvinvoivan näköinen), joka piti meistä kovasti ja kääriytyi kerälle Timon jalkoihin kun istuskeltiin penkillä 🙂 Mutta niin, häät olisi suunnitelmissa 2015 kesällä, joten niistäkin täällä varmaan tulen jonkin verran pulisemaan vaikka pääasiassa koira-aiheisena tämä blogi pysyykin.

Todistajana toiminut kulkukoira

Todistajana toiminut kulkukoira

Piko vietti joulun mun porukoiden luona maalla Chilin, Unnan ja Zinnan seurassa eli menoa ja vilskettä on siellä riittänyt ja Skypessä meille näytettiin hyvin väsynyttä pihakoiraa joka juuri ja juuri avasi silmänsä kun kuuli äänemme iPadista. Sitten se totesi että taas mua yritetään huijata, ei ne täällä oikeesti oo ja jatkoi uniaan 😀 Riemu oli kuitenkin ylimmillään kun saavuimme Uuden Vuoden jälkeisenä viikonloppuna maalle, koska Timo oli menossa Suomen Tanskalais-Ruotsalaisen Pihakoira yhdistyksen hallituksenvaihtoon Forssaan. Pieni koira änkesi itseään isompien välistä moikkaamaan meitä ja hännänheiluttamisesta ei meinannut tulla loppua 🙂 Äiti oli myös tehnyt meille ihanan kihlajaiskakun ja riisipuuroa ❤

Arki tuntui alkavan ihan liian pian ja ankea sateinen sää ei ainakaan parantanut mielialaa… Tässä pitäisi saada valmiiksi kandi ja selvitä tämän jakson kursseista. Sain onneksi jo ennen matkaa lääkäriltä liothyronin lääkettä kilpparin vajaatoimintaan ja se on ainakin toistaiseksi tuntunut toimivan, ja on ihana huomata että kuntokin on palannut ja jaksoin kavuta ja kiivetä Pico Ruivon huipulle ilman läkähtymistä 😛 Toivottavasti tämä myös jatkuu koska maaliskuun lopussa tämä tyttö lähtee JAPANIIN VAIHTOON! 😀

Byrokratiaa on siis pyöritelty ja lomakkeita on täytetty ja nyt odotellaan Kanazawan yliopistolta tarvittavia papereita viisumin hakuun. Myös miljoona muuta asiaa pitäisi varmaan hoitaa näiden 2 & 1/2 kuukauden aikana mitä tässä on jäljellä… Rokotukset sain onneksi jo eilen alkuun, kuukauden päästä uudestaan pistoksille… Jännittää jo jonkin verran ja kauhistelen miten pärjään 5 kk ilman Timoa ja Pikoa! 😕 Kanjejakin pitäisi opiskella… 😛 Noh, eiköhän nämä tästä lutviudu. Japanissa ajattelin sitten pitää jonkinnäköistä linkin takana olevaa videoblogia, kun siellä tuskin on hirveästi aikaa kirjoitella blogia. Linkki varmaan tulee sitten facebookiin… 🙂

Mutta noin viikko sitten sää suvaitsi lopultakin muuttua ja nyt on nautittu aurinkoisista talvipäivistä 🙂 Kuvat puhukoon puolestaan:

wpid-20140113_140428.jpg
wpid-20140117_142939.jpgwpid-20140117_143758.jpgwpid-20140117_143914.jpg

Uskaltauduttiin muiden jälkiä seuraten jo jäällekin :)

Uskaltauduttiin muiden jälkiä seuraten jo jäällekin 🙂

Jäällä oli vain ohut puuterilumikerros ja Piko aiheutti liukastelullaan hauskoja jälkiä :P

Jäällä oli vain ohut puuterilumikerros ja Piko aiheutti liukastelullaan hauskoja jälkiä 😛

Pikapäivitys Plät-otuksesta

Risto ja Riikka tuli aamulla käväisemään Chilin ja Unnan kanssa ennen maalle lähtöään ja Piko pääsi vähän jäälle riehumaan rhodejen kanssa. 🙂 Sitten törmättiin vielä naapurin Duke-koiraan, jonka kanssa Piko pisti oikein kunnon leikit pystyyn. Nyt on söpö plät-otus karvamatolla 🙂 ❤

20130323-145248.jpg

Tilannepäivittelyä (17.06.2012)

Kuva

Melkein viikon on tuo pikkuinen täällä jo asustellut ja vieläkin vähän vaikea uskoa, että meillä on nyt ihan oma koira. Vuosien koirahaave vihdoin toteutui 🙂

Piko on kyllä mainio tapaus, ihanan rohkea ja reipas. Äänet ei häiritse yhtään, jos on joku vähän kovempi tai oudompi ääni (esim. metrotyömaan räjäytykset) niin tyyppi katsoo vähän että häh, ja kun me ollaan ihan tavallisesti niin sekin on että fine. 😛

Säkkituoli on edelleen jees paikka, jossa järsitään luuta ja leluja 🙂

Zooplussan laatikkoa, jossa koirantarvikkeita tuli, piti vähän maistella… Muitakin paikkoja on vähän järsitty, mutta etikka on ollut aika hyvä ase…

Sisäsiisteys alkaa olla ihan hyvällä mallilla, joku päivä kaikki asiat tuli ulos ja viime yö oli eka kuiva yö, kun ihana Timo jaksaa viedä pikkuisen pissille, minä en öisin oikein ole jaksanut…:s Jos pissejä on tullut sisälle, niin se on tullut hienosti lehdelle. 🙂 Naapuruston lapsia ja vähän aikuisiakin ollaan hurmattu, Piko aika rohkeasti menee kaikkien luokse hieman haistelemaan jos antaa mennä ja parin lapsen kanssa yritti vähän leikkiäkin, mutta lapset olivat niitä joita vähän hirvitti, kun oli ilmeisesti ollut huono kokemus jostain kissasta…

Torstaina oli jännä päivä kun mentiin mun vahempien luo syömään ja tutustumaan Chiliin ja Unnaan. Tyyppi matkusti varsin kivasti pyöränkorissa porukoille, kyllä siitä vielä pyöräkoira saadaan 😉 Kun Chili ja Unna tulivat niin aluksi pikkuista vähän jännitti moiset jättiläiset, mutta Unna oli ihanan leikkisä ja siitä rohkaistuneena pikkuinen innostui kovasti leikkimäänkin ja yritti myöhemmin vähän komentaakin, että leikkikää nyt 😛 Hyvin siis meni ensi tapaaminen ja kotimatkalla oli varsin väsynyt pikkukoira 🙂

Meep?

Hei sä taidatkin olla ihan kiva tyyppi? 🙂

Chiliäkin uskalsi vähän morjestaa 🙂

Myös Risto ja erityisesti Riston parta oli mielenkiintoinen…

Ei mua väsytä, ei yhtään….

Pyöränkorissa oli onneksi turvallista nukkua 🙂

Lähimetsikössä ollaan käyty vähän vapaana juoksemassa ja harjoteltu luoksetuloa ”viestillä” eli pentu juoksee mun ja Timon väliä ja saa aina namin kun tulee luokse 🙂 Hyvin on mennyt ja pikkuinen ainakin vielä seuraa meitä hienosti, ettei vain jää jälkeen.. Vain välillä tuntuu saavan päähänsä juosta jonnekin sopimattomaan suuntaan hirveää vauhtia ja silloin on pakko kipaista poimimaan poika syliin, ettei joudu autotielle mutta jos tilaa on riittävästi niin jossain vaiheessa se huomaa ettei kukaan tullutkaan perässä ja tulee kiireesti takaisin…

”Tänne!” 🙂

Eilen oli lämmin päivä, joten mentiin Lehtisaareen pienelle rannalle ihmettelemään merta. Pyöränkorista sai myös mukavan kantolaukun, joten pikkuisen ei tarvinnut kävellä niin pitkää matkaa…

Täältä on hyvä tarkkailla maailman menoa 🙂

Rannalla vähän ihmeteltiin merta, mutta Piko vähän aristeli aaltoja, joten vielä ainakaan ei saatu uimahullua koiraa… 😛

Auringosta kaveri sen sijaan tuntui kovasti nauttivan ja takaisintulomatkalla oli taas väsynyt koiruli.

Mmm, Timon syli ja lämmin aurinko…

Tänään onkin sitten vain satanut ja Piko tekee ulos pissat ja katsoo sen jälkeen, että tämä ei ole pihakoiranilma… Vesisade siis ällöttää ^^ Mun mielestä ihan hyvä vaan, en mäkään viitti hirveellä sateella ulkoilla 😀 Illalla sitten mennään tutustumaan Timon porukoihin 🙂